Tulikärpästen hauta

Eerika

Tulikärpästen hauta perustuu Akiyuki Nosakan samannimiseen, tositapahtumiin pohjautuvaan kirjaan 
vuodelta 1967. Nosaka suostui tekemään kirjasta elokuvan kun ohjaaja Isao Takahatan ehdotti sitä 
hänelle. Elokuvan ensi-ilta oli 16. huhtikuuta 1988.

Animaatio kertoo teinipoika Seitan ja tämän pikkusiskon Setsukon toisen maailmansodan 
selviytymisestä Japanissa. Sisaruksia oli todella mielenkiintoista seurata, koska heillä oli todella 
harvinainen side, mikä tietysti oli tullut kaksin olemisesta sodan aikana. Koska Setsuko ei oikein vielä 
ymmärrä, mitä maailmassa tapahtuu, on Seitan pakko katsoa tarkasti siskonsa perään.

Elokuvassa esiintyy myös sisarusten äiti, täti ja lyhyesti setä ja serkku. Minun oli vaikea pitää tädistä, 
koska hän oli niin tyly/julma, mutta ymmärrän kuitenkin hänen asenteensa maailman menoihin.

Monet aluksi luulivat, että Tulikärpästen hauta olisi huono, koska sitä mainostettiin lastenelokuvana, 
vaikka ei se sitä todellakaan ollut. Elokuva on kuitenkin saanut paljon suosiota vuosien varrella.

Katsoessani elokuvaa herkistyin parikin kertaa, mikä on aika harvinaista varsinkin animaatioiden
kanssa, mutta tämä oli niin hyvin tehty ettei se haitannut. Elokuva ei ollut kokonaan surullinen, koska 
siinä oli kauniitakin hetkiä, mutta loppu varsinkin oli piinaavaa katsoa. Ei kannata välittää siitä, että 
ensinnäkin elokuvaa markkinoitiin lastenelokuvana ja että se on animaatio. Se kannattaa katsoa 
varsinkin jos tykkää sodasta kertovista elokuvista.

  

Adrianna

Tulikärpästen hauta on Isao Takahatan ohjaama anime-elokuva, joka kertoo sisaruksista, 
teini-ikäisestä Seitasta ja hänen siskosta Setsukosta. Elokuva kertoo myös toisesta maailmansodasta 
ja siitä, miten sisarukset yrittävät selviytyä siitä. Elokuva perustuu samannimiseen kirjaan, joka 
julkaistiin vuonna 1967.

Seita ja Setsuko ovat tosi läheisiä. Elokuvassa Seita katsoo aina pikkusiskonsa perään. Vaikka 
Japanissa on meneillään toinen maailmansota, nuori Setsuko ei ymmärrä vielä paljon ja usein todistaa
Seitalle, että maailmassa on vielä jäljellä hyviä asioita.

Muista päähenkilöistä eniten jää mieleen sisarusten tyly täti, joka ottaa sodan tosissaan.

Vaikka aluksi luulee, että anime on tarkoitettu lapsille, voi nopeasti huomata että näin ei ole. 
Elokuva muistuttaa hieman Waltz with Bashiria, sillä sekin näyttää millainen sota oli ja miten se 
vaikutti ihmisiin. Animaatiossa näytetään pommituksia, nälkäisiä ja köyhiä ihmisiä.

Elokuva oli jännittävä, koska en halunnut, että päähenkilöille tapahtuu jotain. Elokuva oli myös tosi 
surullinen, sillä se näytti millaista on olla lapsi sodan keskellä. Elokuvan loppu oli koskettava, mutta 
elokuvassa oli muitakin koskettavia hetkiä. Tykkäsin, että sodan kuvaus oli näin aito. Elokuvaa ei ollut
helppo katsoa, mutta se oli silti hyvä. Elokuva oli todella aito.